torstai 27. joulukuuta 2012

Vanhempien työntekijöiden palkanalennus

Julkaistu Aamulehdessä 18.12.2012


Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen haluaa alentaa eläkeikää lähestyvien työntekijöiden palkkaa sillä verukkeella, että näiden työteho on eläkepäiviä odotellessa heikentynyt ja päivät kuluvat työpaikalla lorvimiseen. Varttuneista työntekijöistä tulee "rasite"  ja he ovat "epäkiinnostavia" työnantajan vinkkelistä katsoen; nuoret ahkeroivat uransa ja ammattitaitonsa vuoksi enemmän.

On todella häkellyttävää, että korkeassa asemassa oleva valtion virkamies päästää tällaisia lausuntoja suustaan kun samaan aikaan korostetaan sitä, miten työssäoloaikaa tulee pidentää ja eläkeikää nostaa.  Vartiaisen ihanneyhteiskunnassa on ilmeisesti tarkoitus tehdä töitä entistä pidempään, mutta huonommalla palkalla. Alentuneen palkan johdosta myöskään eläkettä ei tarvitse maksaa niin paljon.

Palkan alennus ei tee vanhemmista työntekijöistä mitenkään kiinnostavampia, päinvastoin se leimaa heidät entistä enemmän B-luokan kansalaisiksi tässä nuoruutta, kauneutta ja pyrkyrimäisyyttä ihannoivassa yhteiskunnassa.  On todella valitettavaa, että valtion taholla ei arvosteta niitä ominaisuuksia, jotka ovat varttuneissa työntekijöissä piilevä voimavara: kokemusta, verkostoja, hiljaista tietoa ja juuri sitä ammattitaitoa, jonka puuttuessa nuorten on ehkä pakkokin ahkeroida enemmän.  Vanhemmilla työntekijöillä on myös enemmän aikaa - heillä ei ole kiire hakea lasta päivähoidosta, eivätkä he joudu jäämään pois töistä lapsen sairastelun, vanhempainvapaan, talonrakennusprojektin, kertausharjoitusten, kilpaurheiluvammojen  tms. vuoksi.

Lisäksi ihmetyttää Vartiaisen näkemys siitä, että eläkepäivien odottelu käytettäisiin lorvimiseen. Kokemukseni mukaan juuri vanhemmat työntekijät ovat vastuuntuntoisia ja he tekevät vaaditut työt varmasti ja tehokkaasti loppuun asti. Mikäli Vartiaisen esittämää tehottomuutta esiintyy, kyse on paikallisesta ongelmasta eli työnjohdon kykenemättömyydestä motivoida vanhempia työntekijöitä,  hyödyntää heidän osaamistaan oikealla tavalla sekä työnantajan haluttomuudesta antaa ammattitaitoa lisäävää koulutusta tälle työntekijäryhmälle. Silloin virheet täytyy korjata paikallisesti; johdon epäonnistumisten maksattaminen työntekijöillä ei kuitenkaan koskaan saa olla keino vähentää yrityksen kustannuksia.

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Kunnallisvaalit on nyt tältä erää käyty.

Sain yhteensä 71 ääntä, johon ensikertalaisena ehdokkaana olen varsin tyytyväinen. Suuret kiitokset kaikille vaaliapulaisille ja äänestäjille!!!

 

Työ maailman parantamiseksi jatkuu mm. Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnassa, Vehmaisten omakotiyhdistyksen ja Tampereen Seudun Vihreiden Naisten hallituksessa.

 

- Marja Tähtinen -

 

tiistai 2. lokakuuta 2012

TÄRKEITÄ ASIOITA TULEVALLA VALTUUSTOKAUDELLA


TYÖLLISYYS JA KAUPUNGIN TALOUS


Tampereen työllisyyden parantaminen on yksi ensi valtuustokauden tärkeimpiä tehtäviä. Tampereen  työttömyysaste heinäkuussa oli Pirkanmaan korkein (noin 14 %), ja tiukasta taloudellisesta tilanteesta johtuen yritykset edelleen irtisanovat tai lomauttavat työntekijöitään. Olen itse muutamaan otteeseen joutunut työttömäksi, ja siksi koen tämän asian erittäin tärkeäksi. Nykypäivänä työttömyys ei enää kosketa jotakin marginaaliryhmää vaan nuoria, vanhoja, kokeneita, aloittelijoita, akateemisia sekä duunareita yhtä lailla. Siksi on pyrittävä synnyttämään erilaisia työpaikkoja erilaisiin tarpeisiin. Myös jatkuvat pätkätyöt ja määräaikaiset projektit ovat edelleen valitettavan yleisiä.

Kaupungin on parannettava alueen yritysten tilannetta ja houkuteltava Tampereelle sekä uusia yrittäjiä että rahoittajia, sillä ilman työtätekevien kuntalaisten ja yritysten verotuloja hyvinvointikaupunkia ei voida ylläpitää saatikka kehittää.

Mitä tälle voidaan tehdä? Kaupunki voi tarjota uusille yrittäjille edullisia toimitiloja yrityksen alkutaipaleelle ja kaupungin täytyy hyödyntää oman alueen yrityksiä omissa hankinnoissaan ja palvelujen ostossa. Lisäksi kaupungin on huolehdittava myös omista työntekijöistään, ei aloittaa menoleikkauksia aina henkilöstöstä, ja sen on oltava tiiviissä yhteistyössä alueen korkeakoulujen, yrittäjien ja elinkeinoelämän kanssa uusien innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi.

Tampereen kaupungin tulos on ollut negatiivinen koko viimeisen valtuustokauden ajan lukuunottamatta vuotta 2010, jolloin sekä tuloveroa että kiinteistöveroa korotettiin. Myös kaupungin velka on tänä aikana kaksinkertaistunut ollen nyt noin 1800 € / asukas. Tällaisessa tiukassa taloudellisessa tilanteessa ei mielestäni ole järkevää ottaa lisää velkaa, vaan kaupungin täytyy säästää laittamalla suuret investoinnit odottamaan parempia aikoja. Näihin varatut rahat on käytettävä yritystoiminnan elvyttämiseen, palvelujen tason säilyttämiseen ja eri kaupunginosien kehittämiseen tähtääviin pienempiin rakennushankkeisiin, joita hoitavat paikalliset pk-yritykset, ei suuret pörssiyhtiöt. Veroja voidaan korottaa hyvien palvelujen turvaamiseksi, mutta ei byrokratian pönkittämiseksi.

Katso puhe aiheesta Kiva kunta 22.9.2012 Keskustorilla


KOULUVERKKO JA MUU KOULUTUS


Tampereen kouluverkkouudistus tehtiin muutama vuosi sitten. Uudistus perustui vuoden 2008 väestöennusteisiin, mutta kevään 2012 väestöennusteen mukaan vuonna 2025 koululaisia on useita tuhansia enemmän kuin arveltiin. Nyt on seurattava tarkkaan miten tämä uudistus palvelee kuntalaisia, pystytäänkö kaikille koululaisille todella tarjoamaan sopiva oppilaspaikka, tuoko koulujen koon kasvattaminen  parempaa oppilashuoltoa sekä luvattua monipuolisuutta kurssitarjontaan, tukevatko tehdyt joukkoliikenneratkaisut muuttuneita koulupolkuja, pystytäänkö erityisopetusta järjestämään aiempaa paremmin, onko oppilaiden turvallisuus sekä koulutiellä että isoissa kouluissa taattu, saadaanko koulu-uudistuksella lisättyä kaavailtua seutuyhteistyötä jne? Mikäli nyt toteutettavat toimenpiteet vievät tamperelaisten lasten kouluasioita huonompaan suuntaan,  kouluverkkouudistus on pikaisesti korjattava jo seuraavalla valtuustokaudella.

Toisen asteen koulutusta samoin kuin korkeakouluopetusta on kehitettävä siten, että koulutusta suunnataan aloille, joissa Tampereelta löytyy työtä. Ei ole järkevää houkutella nuoria Tampereelle opiskelemaan ja laittaa heidät sen jälkeen kortistoon. Ei ole myöskään järkevää lakkauttaa koulutusta aloilta, joista valmistuvat sijoittuvat hyvin paikalliseen työelämään.

TERVEYDENHUOLTO JA MUUT KUNNAN PALVELUT 

 

Tamperelaisten palveluja hoidetaan monituottajamallilla, ja hyvä niin. Yksityisiltä ostettavat palvelut voivat tuoda vaihtoehdon mikäli kunta itse ei pysty jotakin palvelua tuottamaan, tässä toiminassa palvelusetelit ovat hyvä väline.


Huolestuttavaa on kuitenkin se, että noin puolet kunnista ja kuntayhtymistä on suunnitellut joidenkin yksityisiltä ostettujen palveluiden palauttamista takaisin kunnalle, ja neljäsosa on tehnyt jo niin, myös Tampere (AL 24.9.2012). Tällaiset uutiset korostavat julkisten palveluiden tärkeyttä: yritykset toimivat markkinavoimien ehdoilla, ja erilaiset strategiamuutokset, omistajanvaihdokset, keinottelu ja taloudelliset ongelmat saattavat johtaa tilanteeseen, jossa palvelun osto tietyistä yrityksistä ei ole enää tarkoituksenmukaista. Kunnalla täytyy olla valmius hoitaa asiat itse joutumatta markkinavoimien riepoteltavaksi. Kuntien täytyy myös olla valmiita tekemään yhteistyötä muiden kuntien kanssa.

Vihreässä kunnassa oma palvelutuotanto on turvattu ja sitä täydennetään tarvittaessa yksityisen ja kolmannen sektorin palveluilla. Näiden hankkimisessa olennaista tulee olla paitsi hinta myös palvelun laatu, saatavuus ja se, miten hyvin se täyttää asiakkaiden tarpeet. Lisäksi ulkoistamisessa pitää pyrkiä luomaan pitkäaikaisia kumppanuuksia mieluiten paikallisten yritysten kanssa, jotka työllistävät oman kunnan asukkaita ja maksavat veronsa sinne. Palveluntarjoajien täytyy puolestaan sitoutua asiakkaiden kuuntelemiseen ja toimintatapojen kehittämiseen asiakastoiveiden pohjalta.

Palveluissa on tärkeää varata resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan: perheneuvontaan ja kotipalveluun, mielenteveyspalveluihin,  koulukuraattoreihin ja terveydenhoitajiin, ikäkausittaisiin terveystarkastuksiin, vanhusten asiointi-, kodinhoito- ja talkkariapuun, liikuntapalveluihin ym. Satsaamalla ennaltaehkäisyyn ja puuttumalla ongelmiin jo varhaisvaiheessa vähennetään niiden tuomia haittoja sekä kustannuksia. Lisäksi turhaa paperisotaa eri instanssien välillä on pyrittävä vähentämään, ja tiedottamista eri palveluista lisäämään.
 

KUNTAUUDISTUS


Päätökset  pitää tehdä ihmistä lähellä ja ihmisten pitää kuulua johonkin tiettyyn ryhmään, ei massaan. Siksi en kannata pakolla tehtyjä kuntaliitoksia tai jättikuntia. On hienoa, mikäli ympäröivät kunnat haluavat vapaaehtoisesti liittyä Tampereeseen, mutta mikäli eivät halua, seudullista yhteistyötä terveydenhuollon, sosiaalitoimen, julkisen liikenteen ja kulttuuritoimen alalla pitää voimakkaasti kehittää.

VEHMAINEN, HOLVASTI, LEINOLA, LINNAINMAA


Asun Holvastin ja Vehmaisten rajamailla, joten tämän alueen asiat ovat minua lähellä. Vehmaisiin suunnitellaan Kaukajärven rannalle, Kaukaniemen kartanopuiston maille täydennysrakentamista, jota vastustan. Alue on luonnonsuojelullisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeä, ja se on mainittu kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa. Kaukaniemen luonnonvarainen kasvilajisto käsittää 262 lajia sekä viljelyjäänteitä ja -karkulaisia 106 lajia. Lisäksi Kaukaniemen alue on tärkeä koillisen Tampereen asukkaille, siellä ulkoillaan, pestään matot, hoidetaan viljelypalstaa, uidaan ja sukelletaan, ja sinne tekevät koululaiset luonto- sekä hiihtoretkiään. 

Kaukaniemen rakentaminen täyteen pientaloja ei parantaisi alueen edellytyksiä - se pikemminkin lisäisi liikennettä jo ennestään tukkoisella ja kapealla Kangasalantiellä, kuormittaisi lähistön kouluja ja päiväkoteja ja veisi koko kaupungilta tärkeän virkistys-, luonto- ja kulttuurikohteen. Siksi alueelle ei tule kaavoittaa kovan rahan pientaloja, vaan se tulee kunnostaa historialliseksi virkistysalueeksi. Kaupungin täydennysrakentamisessa on ensisijaisesti hyödynnettävä pusikot, pellot ja vanhat teollisuusalueet, jätetään rannat kuntalaisten iloksi.

Koilliskeskuksen kirjasto ja liikuntatilat ovat olleet suunnitelmissa jo pitkään, samoin uimahalli.  Haluan tuoda näitä kohteita aktiivisesti esille, jotta niiden rakentaminen voisi viimeinkin alkaa. Myös koululaisten kulkeminen Kaukajärven yläasteelle on tehtävä helpommaksi ja julkista liikennettä Koilliskeskuksen palveluihin on lisättävä.

KULTTUURIKAUPUNKI


Tampere on tunnettu monipuolisesta kulttuuritarjonnastan ja erilaisista festivaaleista. On Tampereen Teatterikesä, Kukkaisviikot, Tampere Jazz Happening, Tampereen Sävel, Sauna Open Air Festival, Tampereen Ooppera, Tampere Film Festival...ym. Kaupungin täytyy jatkossakin vaalia tätä kulttuurikaupunki-imagoaan antamalla erilaisille tahoille mahdollisuudet ja sopivat puitteet järjestää näitä tapahtumia.  Lisäksi kaupungin tulee edesauttaa kuntalaisten kulttuuriharrastuksia tarjoamalla sopivia tiloja (esimerkiksi kouluja) erilaisten luovan toiminnan ryhmien, kuorojen, orkesterien, kädentaitajien ja urheilijoiden ynnä muiden harrastuspaikoiksi.